Vuorossa oli viimeinen kokonainen päivä giteellä. Suunnitelmissa oli ottaa rennosti ja käydä vain ajelemassa meren rannalle. Pitkäksi venähtäneen aamupalan jälkeen suuntasimme lopulta kohti rannalla sijaitsevaa Cabourgia.
Matkalla Cabourgiin pysähdyimme pikaisesti Caenin lähellä sijaitsevalla Pegasus-sillalla, jonka brittijoukot valtasivat Normandian maihinnousun aluksi. Ylipäätään erilaisia maihinnousumuistomerkkejä ja -museoita tuntui olevan paljon ympäri Normandiaa.
Syötyämme omeletit sillan pielessä sijaitsevassa pienessä kahvilassa jatkoimme matkaamme kohti Cabourgia, jonne saavuimme parinkymmenen minuutin ajon jälkeen. Kaupunki vaikutti jonkinlaiselta yläluokan lomailukohteelta prameine hotelleineen, siisteine puistoineen, hiekkarantoineen ja rantakasinoineen. Kävelimme hetken rantakatua ja ihailimme laskuveden kostuttamaa hiekkarantaa.
Rannalta suuntasimme kohti keskustaa ostoskadulle josta lopulta löysimme pienen leipomon/karamellipuodin josta ostimme hemusia tuliaisiksi.
Kello lähestyi viittä ja päätimme suunnata takaisin kohti giteetä, joka piti vielä ehtiä siivoamaan ennen huomista luovutusta. Matkalla kiersimme vielä Orne-joen suistolla sijaitsevan ulkoilualueen kautta. Paljon simpukoita ja hiekkaa.
sunnuntai 1. heinäkuuta 2007
Pegasus Bridge ja Cabourg
Tänään pääsimme liikkeelle hieman normaalia myöhemmin. Söimme aamiaisen kaikessa rauhassa, ja Tuukka heräsi todella myöhään. Eipä meillä ollut minnekään onneksi kiire. Tämä päivä oli varattu ajelulle, eikä mitään pakollista nähtävää enää ollut.
Ensimmäinen pysähdys oli Pegasus-sillalla, jonka vieressä oli pieni kahvila. Tämä kyseinen rakennus oli ensimmäinen, joka vapautettiin Normandian maihinnousussa. Kahvilaa pitää silloisten omistajien tytär, ja paikasta oli muodostettu oikea turistirysä. Vessaa en onnistunut löytämään; Kun sitä kysyin, antoi omistaja käteeni avaimen ja opasti puutarhaan. Mission impossible, kun pääsyä salattuun puutarhaan ei löytynyt.
Cabourgiin ajoimme ihan seikkailumielellä, tarkoituksena vain nähdä meri. Kaupunki oli hyvin viehättävä ristikkotaloineen, ja hiekkarantaa riitti loputtomiin. Päivä ei kuitenkaan ollut otollinen rannalla loikoiluun, joten suuntasimme keskustaan kahville. Le Royal -kahvila oli ilmeisesti aikoinaan ollut kulttuuriväen suosiossa: seiniltä löytyi vanhoja valokuvia, ja katon rajassa kiersi nimiä, Sophia Loren, Edith Piaf, Jean Paul Belmondo, Jean Gabin, Fernandel ja monia muita. Täällä löytyi myös vessa, P'tit Coin -oven takaa.
Keskustassa oli paljon pieniä putiikkeja, mutta valitettavasti pojat eivät olleet shoppailutuulella (vaikka täällä olisi alennusmyynnitkin!). Matkalla Tesseliin poikkesimme vielä jollakin luonnonsuojelualueella. Ilmeisesti vanha joenuoma, ja sitten merenrantaa. Paljon simpukankuoria :) Kengät täyteen hiekkaa ja kotimatkalle.
Ajattelimme käydä Coccimarketissa ostamassa pakastepizzat päivän ruoaksi, mutta yllätyimme iloisesti, kun marketin edessä olikin pizzapaku :) Isomahainen setä oli liikkuvan pizzerian kanssa liikkeellä ja teki oikein maukkaat pizzat. Täytettä oli enemmän kuin tarpeeksi (monta kourallista kinkkua, tuoreita herkkusieniä ja juustoa), ja palvelu oli ystävällistä. Ranskaksi tosin, mutta selvittiin. Olisin halunnut sanoa sedälle, että "anteeksi, mutta teillä on jauhoa nenässä", mutta siihen ei alkeellinen ranskankielen taitoni riittänyt. Tyydyin sanontoihin "merci" ja "au revoir". Ehkä setä oli tottunut jauhoon nenässä.
Loppuilta onkin kulunut mökkiä siivoillessa, koska huomenna on lähtö edessä. Aamulla tarvitsee enää pyyhkäistä pinnat ja imuroida alakerta. Laukut on jo pääosin pakattu, hieman on haikea mieli. Täällä on todella viihtynyt.
Ensimmäinen pysähdys oli Pegasus-sillalla, jonka vieressä oli pieni kahvila. Tämä kyseinen rakennus oli ensimmäinen, joka vapautettiin Normandian maihinnousussa. Kahvilaa pitää silloisten omistajien tytär, ja paikasta oli muodostettu oikea turistirysä. Vessaa en onnistunut löytämään; Kun sitä kysyin, antoi omistaja käteeni avaimen ja opasti puutarhaan. Mission impossible, kun pääsyä salattuun puutarhaan ei löytynyt.
Cabourgiin ajoimme ihan seikkailumielellä, tarkoituksena vain nähdä meri. Kaupunki oli hyvin viehättävä ristikkotaloineen, ja hiekkarantaa riitti loputtomiin. Päivä ei kuitenkaan ollut otollinen rannalla loikoiluun, joten suuntasimme keskustaan kahville. Le Royal -kahvila oli ilmeisesti aikoinaan ollut kulttuuriväen suosiossa: seiniltä löytyi vanhoja valokuvia, ja katon rajassa kiersi nimiä, Sophia Loren, Edith Piaf, Jean Paul Belmondo, Jean Gabin, Fernandel ja monia muita. Täällä löytyi myös vessa, P'tit Coin -oven takaa.
Keskustassa oli paljon pieniä putiikkeja, mutta valitettavasti pojat eivät olleet shoppailutuulella (vaikka täällä olisi alennusmyynnitkin!). Matkalla Tesseliin poikkesimme vielä jollakin luonnonsuojelualueella. Ilmeisesti vanha joenuoma, ja sitten merenrantaa. Paljon simpukankuoria :) Kengät täyteen hiekkaa ja kotimatkalle.
Ajattelimme käydä Coccimarketissa ostamassa pakastepizzat päivän ruoaksi, mutta yllätyimme iloisesti, kun marketin edessä olikin pizzapaku :) Isomahainen setä oli liikkuvan pizzerian kanssa liikkeellä ja teki oikein maukkaat pizzat. Täytettä oli enemmän kuin tarpeeksi (monta kourallista kinkkua, tuoreita herkkusieniä ja juustoa), ja palvelu oli ystävällistä. Ranskaksi tosin, mutta selvittiin. Olisin halunnut sanoa sedälle, että "anteeksi, mutta teillä on jauhoa nenässä", mutta siihen ei alkeellinen ranskankielen taitoni riittänyt. Tyydyin sanontoihin "merci" ja "au revoir". Ehkä setä oli tottunut jauhoon nenässä.
Loppuilta onkin kulunut mökkiä siivoillessa, koska huomenna on lähtö edessä. Aamulla tarvitsee enää pyyhkäistä pinnat ja imuroida alakerta. Laukut on jo pääosin pakattu, hieman on haikea mieli. Täällä on todella viihtynyt.
Family Nussbaum
Naapurissamme majoittuu nelihenkinen saksalainen perhe Nussbaumit: isä Horst, äiti Helga, sekä lapset Hans ja Heidi. Horstilla on Burt Reynolds -viikset ja hän työskentelee aikuisviihdebisneksessä. Helgan hän on tavannut töissä, mutta nykyään Helga hoitaa Hansia ja Heidiä kotona.
Nussbaumit saapuivat samana päivänä kuin me ja ajavat myös Renaultilla. Heitä ei juuri ole kuitenkaan näkynyt, mutta yöllä kuuluu aina ääniä; emme ole varmoja ovatko ne puluja vai tulevatko äänet Nussbaumeilta.
Nussbaumit saapuivat samana päivänä kuin me ja ajavat myös Renaultilla. Heitä ei juuri ole kuitenkaan näkynyt, mutta yöllä kuuluu aina ääniä; emme ole varmoja ovatko ne puluja vai tulevatko äänet Nussbaumeilta.
Bayeux ja Caumont l'Event
Aamupäivästä hurautimme läheiseen Bayeux'n kaupunkiin, joka vaikutti paljon Caenia miellyttävämmältä paikalta. Vanhassa keskustassa oli ikivanhoja rakennuksia, ja itse kaupunki oli perustettu pari tuhatta vuotta sitten. Pääkohteena oli Baeyux'n "Tapisserie de la Reine Mathilde", 1000-vuotias seinäverho (70 metriä pitkä ja puoli metriä korkea), johon oli kuvattu Hastingsin taistelu. Wilhelm Valloittaja ja Harold siellä tappelivat valtavassa sarjakuvassa. On siinä ollut kirjailemista.
Kahvilassa sain uuden parhaan kaverin; suloinen pieni musta puudeli istahti viereen rapsutettavaksi. Hampurilaiset kyseisessä paikassa olivat surkeimmasta päästä, mutta puudelin vuoksi paikka sai ne anteeksi.
Bayeux'n katedraali oli mukava yllätys. Valoisa ja kaunis, ei yhtä iso kuin Notre Dame tai Kölnin tuomiokirkko, mutta viihtyisämpi. Katedraalin pihalla oli kaunis suuri vaahtera, joka oli istutettu vuonna 1797.
Seuraavaksi ajoimme Caumont L'Eventiin, jossa oli luolia. Kierros oli ääni- ja valo-ohjattu, täysin automaattinen. Harmi vain, että puheet olivat kokonaan ranskaksi. Seuranamme oli ryhmä eläkeläisiä. Luola oli ihan mielenkiintoinen, melkein kuin satupaikka. Luolan suu oli vihreänään kasveista ja sammaleesta, vesi valui kalliota pitkin. Pystyin kuvittelemaan, kuinka keijut tanssivat siellä aamuisin :) Itse luolakin oli kaunis, valoja oli pykätty. Ensimmäisessä huoneessa oli kirkasvetinen maanalainen lampi, mutta kolmas huone lumosi: ylhäältä avoin luola, kirkas lampi, kasveja luolan seinillä, vesiputousta... kunnon valokuvaa siitä ei saanut, joten voitte käydä katsomassa paikan päällä ;)
Ilta Tesselissä on sujunut mielenkiintoisesti. Jo aamulla huomasimme, että vessat eivät vedä kunnolla. Aamulla isäntäväki ei kuitenkaan ollut paikalla, joten saimme kerrottua tästä vasta iltasella. Ilmeni, että naapureillamme (Nussbaumeilla) oli sama ongelma, eli isäntä sitä selvittelemään. Talon likakaivo oli täynnä. Kahden tunnin vedenkäyttökielto. Ei vessaa. Onneksi vielä tämän illan aikana saadaan ongelma korjattua. Sitä odotellessa.
Kahvilassa sain uuden parhaan kaverin; suloinen pieni musta puudeli istahti viereen rapsutettavaksi. Hampurilaiset kyseisessä paikassa olivat surkeimmasta päästä, mutta puudelin vuoksi paikka sai ne anteeksi.
Bayeux'n katedraali oli mukava yllätys. Valoisa ja kaunis, ei yhtä iso kuin Notre Dame tai Kölnin tuomiokirkko, mutta viihtyisämpi. Katedraalin pihalla oli kaunis suuri vaahtera, joka oli istutettu vuonna 1797.
Seuraavaksi ajoimme Caumont L'Eventiin, jossa oli luolia. Kierros oli ääni- ja valo-ohjattu, täysin automaattinen. Harmi vain, että puheet olivat kokonaan ranskaksi. Seuranamme oli ryhmä eläkeläisiä. Luola oli ihan mielenkiintoinen, melkein kuin satupaikka. Luolan suu oli vihreänään kasveista ja sammaleesta, vesi valui kalliota pitkin. Pystyin kuvittelemaan, kuinka keijut tanssivat siellä aamuisin :) Itse luolakin oli kaunis, valoja oli pykätty. Ensimmäisessä huoneessa oli kirkasvetinen maanalainen lampi, mutta kolmas huone lumosi: ylhäältä avoin luola, kirkas lampi, kasveja luolan seinillä, vesiputousta... kunnon valokuvaa siitä ei saanut, joten voitte käydä katsomassa paikan päällä ;)
Ilta Tesselissä on sujunut mielenkiintoisesti. Jo aamulla huomasimme, että vessat eivät vedä kunnolla. Aamulla isäntäväki ei kuitenkaan ollut paikalla, joten saimme kerrottua tästä vasta iltasella. Ilmeni, että naapureillamme (Nussbaumeilla) oli sama ongelma, eli isäntä sitä selvittelemään. Talon likakaivo oli täynnä. Kahden tunnin vedenkäyttökielto. Ei vessaa. Onneksi vielä tämän illan aikana saadaan ongelma korjattua. Sitä odotellessa.
Bayeux ja Caumont l'Event
Pääsimme aamulla ylös yhdeksän jälkeen ja aamupala saatiin syötyä kymmenen maissa. Lähdimme sitten ajelemaan kohti läheistä Bayeux'n historiallista pikkukaupunkia, josta löytyi nähtävää Rooman ajalta keskiajalle ja nykypäivään. Saatuamme auton parkkiin menimme ensin katsastamaan kuuluisan Bayeux'n seinäverho johon oli kuvattu Wilhelm Valloittajan Englannin valloitus.
Hotkaisimme hätäiset hampurilaiset ennenkuin jatkoimme vielä kierrosta Bayeux'n katedraaliin (kaunis) ja siitä sitten parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevaan Caumont l'Eventiin jossa kohteena oli Souterroscope, luolasto johon oli viritetty jos jonkinlaista valo- ja äänishowta. Luola oli näinkin ihan hieno, mutta olisi varmasti ollut vielä kauniimpi ilman erikoistehosteita. Kierros oli pelkästään ranskaksi, joten meillä oli pieniä alkuvaikeuksia päästä sisään luolaan, mutta lopulta livahdimme sisään pienen eläkeläisryhmän mukana.
Luolalta suuntasimme takaisin giteelle jossa laitoimme ruoaksi makkaraperunoita (a la Jukka & Karin). Vessan kanssa oli pieniä ongelmia, mutta lopulta helpotti.
Hotkaisimme hätäiset hampurilaiset ennenkuin jatkoimme vielä kierrosta Bayeux'n katedraaliin (kaunis) ja siitä sitten parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevaan Caumont l'Eventiin jossa kohteena oli Souterroscope, luolasto johon oli viritetty jos jonkinlaista valo- ja äänishowta. Luola oli näinkin ihan hieno, mutta olisi varmasti ollut vielä kauniimpi ilman erikoistehosteita. Kierros oli pelkästään ranskaksi, joten meillä oli pieniä alkuvaikeuksia päästä sisään luolaan, mutta lopulta livahdimme sisään pienen eläkeläisryhmän mukana.
Luolalta suuntasimme takaisin giteelle jossa laitoimme ruoaksi makkaraperunoita (a la Jukka & Karin). Vessan kanssa oli pieniä ongelmia, mutta lopulta helpotti.
Omaha Beach
Tunnin ajomatkan päässä Cherbourgista sijaitsee Omaha Beach joka näyttäytyy Pelastakaa sotamies Ryanin alkukohtauksessa; ajoimme päivän päätteeksi sinne.
Ranta oli hienon näköinen korkean törmän reunustama hiekkaranta, joka lännessä muuttui jylhiksi hiekkakivikallioiksi. Rantatien ääreen oli rakennettu mukavan oloisia asuintaloja. Hotelleja ja ravintoloita oli siellä täällä, pari muistomerkkiä. Ranta oli kovin hiljainen, muutama turisti siellä täällä. Kontrasti 63 vuoden takaisiin tapahtumiin oli varmasti melkoinen. Oli vaikea hahmottaa miltä ranta mahtoi tuolloin näyttää. Muutama bunkkerinraunio pilkisti esiin rantatörmästä, ja ruostunut tykki tähtäsi kohti aukeaa lahdelmaa.
Lähellä rantaa oli pieni maihinnousumuseo jonka pihassa kävimme kääntymässä autolla ja silmäilimme nopeasti siihen kerättyjä tykkejä ja maihinnousuveneitä. Maihinnousussa kuolleiden amerikkalaisten hautausmaa oli myös lähistöllä, mutta emme käyneet siellä.
Ranta oli hienon näköinen korkean törmän reunustama hiekkaranta, joka lännessä muuttui jylhiksi hiekkakivikallioiksi. Rantatien ääreen oli rakennettu mukavan oloisia asuintaloja. Hotelleja ja ravintoloita oli siellä täällä, pari muistomerkkiä. Ranta oli kovin hiljainen, muutama turisti siellä täällä. Kontrasti 63 vuoden takaisiin tapahtumiin oli varmasti melkoinen. Oli vaikea hahmottaa miltä ranta mahtoi tuolloin näyttää. Muutama bunkkerinraunio pilkisti esiin rantatörmästä, ja ruostunut tykki tähtäsi kohti aukeaa lahdelmaa.
Lähellä rantaa oli pieni maihinnousumuseo jonka pihassa kävimme kääntymässä autolla ja silmäilimme nopeasti siihen kerättyjä tykkejä ja maihinnousuveneitä. Maihinnousussa kuolleiden amerikkalaisten hautausmaa oli myös lähistöllä, mutta emme käyneet siellä.
Cherbourg ja Omaha Beach (aka sateenvarjon osto ja normandian maihinnousu)
Runsaan aamiaisen jälkeen matkasimme Cherbourgiin, jonne on reilu tunnin matka täältä Tesselistä. Cherbourgissa kävimme ensin cité de la mer'ssä, jossa on maailman ensimmäinen ydinsukellusvene (pojille) ja akvaario (minulle). No, olihan se ydinsukellusvene ihan hieno. Iso ja noin. Mutta oli siellä ahdasta. Ja ne tyypit ennen muinoin ovat joutuneet olemaan siellä yhteensä jopa 70 päivää putkeen, ilman että kertaakaan pääsee pinnalle. Ei olisi minusta sukellusveneen miehistöön. Akvaariossa oli hieno iso allas, jossa oli (opastaulun mukaan) 3500 kalaa. Lisäksi oli omat akvaariot meduusoille, merihevosille, tursaalle ja haille. Ei yhtä iso kuin lintsin Sea World, mutta ihan kiva tuokin. Virallisen museovierailuosuuden jälkeen lähdimme metsästämään sateenvarjoa. Ehdimme ostaa ne satunnaisesta laukkukaupasta, kun vastaan tuli Cherbourgin virallinen varjokauppa :D Ei siinä mitään, ostamani varjot ovat kivemman näköisiä kuin ne Cherbourgin sateenvarjot, jotka olivat yksivärisiä vaakunabrodeerauksella.
Cherbourgista ajoimme takaisin Gitelle Omaha Beachin kautta, jossa suoritimme Normandian maihinnousun. Vesi oli kylmää, ja nousi nopeasti. Muutamassa minuutissa vesi oli jo metrin lähempänä rantaa. Omaha Beachilla oli paljon museoita ja monumentteja, bunkkereita ja ruostuvia tykkejä. 6.6.1944. D-day. Rannan hiekka oli hienoa.
Illalla söimme Gitellä etanoita (täällä niitä saa paistovalmiina pakasteina pannulla). Huomenna ehkä Bayeux (en vieläkään tiedä, miten se lausutaan), muuta ei ole tarkkaan suunniteltu. Yllärinä löysimme tänään Fontenay la Pesnelistä uusia puolia: navigaattori opasti meidät eri reittiä takaisin, ja kylästä löytyi todella kaunis puistikko joutsenlampineen ja vesiputouksella. Toivottavasti siellä ehtii pyörähtää toistekin.
Cherbourgista ajoimme takaisin Gitelle Omaha Beachin kautta, jossa suoritimme Normandian maihinnousun. Vesi oli kylmää, ja nousi nopeasti. Muutamassa minuutissa vesi oli jo metrin lähempänä rantaa. Omaha Beachilla oli paljon museoita ja monumentteja, bunkkereita ja ruostuvia tykkejä. 6.6.1944. D-day. Rannan hiekka oli hienoa.
Illalla söimme Gitellä etanoita (täällä niitä saa paistovalmiina pakasteina pannulla). Huomenna ehkä Bayeux (en vieläkään tiedä, miten se lausutaan), muuta ei ole tarkkaan suunniteltu. Yllärinä löysimme tänään Fontenay la Pesnelistä uusia puolia: navigaattori opasti meidät eri reittiä takaisin, ja kylästä löytyi todella kaunis puistikko joutsenlampineen ja vesiputouksella. Toivottavasti siellä ehtii pyörähtää toistekin.
Le Mont Saint Michel
Tänään päästiin suht aikaisin liikkeelle, ja suunnattiin le Mont Saint Micheliin, joka on keskiaikainen luostari vuorella/saarella. Sinne on reilu tunnin ajomatka Tesselistä, ja minä ajoin koko matkan sinne päin. Ranskan moottoritiet ovat paljon Saksan vastaavia rauhallisempia (joita minä en siis ole ajanut). Tällä kertaa matkan varrelle ei osunut tulliteitä, mikä on positiivista, kun lyhyestäkin matkasta kertyy niillä monta euroa tullia.
Perillä oltiin yhdentoista tienoilla, ja jätettiin auto parkkiin. Tähän aikaan kuusta vuorovesi ei ollut korkeimmillaan, joten auton uskalsi turvallisin mielin parkkiin. Paikka on luostarinsa lisäksi kuuluisa korkeista vuorovesistään, mutta tänään meri oli kaukana.
Luostari oli kaukaa todella hienon näköinen; korkealla saaren päällä kirkko, joka näytti kasvavan suoraan kivestä. Läheltä paljastui satoja turisteja, mutta näkyi siinä vähän niitä hienoja pikkutalojakin. Kadut saarella olivat kapeita, ja portaita oli paljon. Muuri kiersi koko juttua, sillä pitäähän viikingeiltä suojautua.
Kierroksella luostarissa Tuukka otti satoja (ja taas satoja) kuvia, joista yli puolet karsittiin. Olemme kehittäneet äänestysmenetelmän "nää tai jaa" :) Mont St Michelissä myös syötiin. Ei jätetty tippiä, kun safkaa venattiin varmaan tunnin verran. Muutenkin oli vähän nihkeä paikka, mutta palvelu oli ok.
Lähtiessä kengät piti liata kävelemällä hiekalla/savella, johon vuorovesi ylettyy (silloin kun se on korkeimmillaan). Matkalla pysähdyimme ostamaan siideriä ja Calvadosta, alueen erikoisuuksia. Champagnessa on on samppanjansa, täällä Calvados ja siiderit. Siiderit on hauskasti pakattu isoihin korkitettuihin (korkkikorkki) pulloihin.
Tässäpä tämä päivä. Huomenna ehkä Cherbourg ja Normandian maihinnousu. Toivottavasti päästään aikaisin hereille.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)