Lyypekistä lähdettiin sunnuntaina heti aamutuimaan ajamaan kohti Kölniä. Ajomatka kesti noin viisi tuntia (josta minä en ajanut metriäkään). Kölnissä ainoa kohde oli tuomiokirkko. Se oli iso. Ja siinä oli korkea torni. Tai oikeastaan kaksi. Mutta toiseen vain kiivettiin. 100 metriä nousua. 509 askelta. Ei hissiä. Puolessa välissä meinasi kunto loppua: pohkeet huusi hoosiannaa. Levättiin kellotasanteella, ja jatkettiin ihan ihan ylös asti. Näki kauas. Tuomiokirkon jälkeen käytiin syömässä, ja ostin Kölninvettä.
Matka jatkui kohti Brysseliä, jonne saavuttiin yhdeksän aikoihin illalla. Brysseliin palaamme vielä paluumatkalla, joten tällä kertaa oltiin siellä vain yö, ja jatkettiin aamulla matkaa kohti Reimsiä. Reimsissä oli kohteena Mumm-samppanjatalo, jossa vierailimme skumppakellarissa ja maistelimme Mummin tuotteita. Ja toki ostettiin pullot kotiin. 
Reimsin jälkeen nokka kohti Pariisia. (Minä torkahtelin melkein koko matkan.) Pariisin liikenne näyttää kaoottiselta. Onneksi ei itse tarvitse ajaa... Hotelli on pieni, huoneet ovat pienet, mutta respan poika oli ihan ystävällinen. Ulkona sataa ja ukostaa, ja tänään ei enää jaksa lähteä mihinkään. Huomenna on uusi päivä, ja Pariisin nähtävyydet odottavat.Yhteenveto: paljon autossa istumista, muutama nähtävyys. Onneksi nyt alkaa helpottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti